Ikääntyvän koiran aistit ja käyttäytyminen

Iän karttuessa käytös usein muuttuu. Usein ilmenee pelokkuutta ja aiemmin kiltti koira saattaa puolustautua jopa puremalla. Luonne ja persoonallisuus eivät kuitenkaan muutu usein, vaan kyseessä on ikääntymisen aiheuttamien muutosten summa.

Aistien heikkeneminen

Hyvin suurella osalla koirista kuulo heikkenee. Kuulon heikentyminen tapahtuu usein varsin nopeasti ja koira onkin yhtäkkiä hämmentävässä tilanteessa: sille ei enää puhuta, sitä ei sanallisesti kiitetä, se ei saa toimintaa ohjaavia kehotuksia tai käskyjä. Aiemmin tunnistettavissa olevat äänet saattavat myös muuttua niin, että koira ei enää tunnista niitä ja se aiheuttaa pelkoa. Usein esim. reagointi ukkoseen, koviin autojen ääniin tms. saattaa voimistua. Jotkut ääniherkät ovat tosin siten onnellisessa asemassa, että pelottavat äänet myös lakkaavat kuulumasta.

Näön, erityisesti hämäränäön, heikkeneminen on tavallista. Tällöin koira on hämärässä illassa epävarmempi, haukkuherkempi, säikympi. Ensimmäinen hämäränäön heikkenemisen oire on useimmiten, että ”silmät jäävät ulos”: ulkoa kirkkaasta sisälle tultua koira on hetken epävarma koska sen silmät eivät ole vielä sopeutuneet rappukäytävän hämärään. 

Kipu

Useilla iäkkäillä koirilla alkaa olla ongelmia erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön kanssa. Lievästikään nivelrikkoiset jalat eivät ole yhtä reippaat kuin aiemmin ja koira saattaa alkaa puolustautua uusissa tilanteissa: konttaavaa lasta ei enää päästäkään karkuun, kun jalat eivät ihan toimi ja heikon kuulon takia nukutaankin sikeämmin. Useimmiten äreys toisille koirille lisääntyy: vanhus varoittaa valmiiksi, kun se pelkää toisen tönäävän niin että sattuu. Muita kipuja voivat aiheuttaa esim. erilaiset ruuansulatuskanavan ongelmat.

Neurologinen rappeutuminen

Paitsi tuki- ja liikuntaelimistö, myös sille käskyjä tuottava ja toimittava hermosto rappeutuu. Jalat muuttuvat huteriksi ja liukkaalla pystyssä pysyminen haastavaksi. Moniin hermostollisen rappeuman muotoihin ei liity kipua, ainoastaan suorituskyky heikkenee.

Neurologinen rappeutuminen voi ilmetä myös dementiaoireina. Tavallisinta on, että vuorokausirytmi sekoaa ja päivät nukkuva koira kukkuu öisin ja haluaa seuraa. Useilla dementikoilla ilmenee tyhjän haukkumista ja sisäsiisteys saattaa kärsiä. Suuri osa dementtisistä koirista on iloisia hömppiä, mutta joskus dementia ilmenee voimakkaana ahdistuneisuutena. 

Sairaudet

iän karttumiseen liittyy riski monille käytökseen vaikuttaviin sairauksiin, esim. kilpirauhasen vajaatoiminnalle, Cushingin taudille ja sokeritaudille. Yönvaeltajan oireiden taustalta täytyy varmistaa, ettei kyseessä ole sydämen vajaatoiminen aiheuttaman nesteenkertymisen aiheuttama heräily.

Yhteenveto

Omistajan ja eläinlääkärin tulee huomioida fyysisten sairauksien lisäksi mahdolliset tekijät, jotka vaikuttavat mummo- tai pappakoiran kokemukseen maailmasta. Aistien heiketessä käytetään vahvempia aisteja apua, esim. huonokuuloiselle viitotaan. Iäkäs koira päästetään lapsiperheen kaaoksesta rauhalliseen soppeen päiväunille ja lapset eivät saa sinne mennä. Lattioiden liukkautta torjutaan matoilla, tarvittaessa liukuestesukat jalkaan. Fyysiset sairaudet hoidetaan lääkityksillä, ruokinnalla ja mahdollisilla muilla tekijöillä mahdollisimman hyvään kuntoon. Tarvittaessa käytetään dementialääkitystä. Tärkein kaikista on kuitenkin aika: vanhukselle tulee antaa riittävästi aikaa sopeutua ja pysyä mukana sekä fyysisesti että psyykkisesti. Muutosten tulee olla hitaita.

 Juliska Haapanen-Kallio
eläinlääkäri
www.elainystavasilaakari.fi

Kuvassa takana Tytti 13-v ja etualalla sen veljentyttö Fatima 4-v. Fatima on kuulokoirana Tytille ja nyttemmin hoitaa samaa virkaa myös omistajilleen.