Iän
karttuessa käytös usein muuttuu. Usein ilmenee pelokkuutta ja aiemmin kiltti
koira saattaa puolustautua jopa puremalla. Luonne ja persoonallisuus eivät
kuitenkaan muutu usein, vaan kyseessä on ikääntymisen aiheuttamien muutosten
summa.
Aistien heikkeneminen
Hyvin
suurella osalla koirista kuulo heikkenee. Kuulon heikentyminen tapahtuu usein
varsin nopeasti ja koira onkin yhtäkkiä hämmentävässä tilanteessa: sille ei
enää puhuta, sitä ei sanallisesti kiitetä, se ei saa toimintaa ohjaavia
kehotuksia tai käskyjä. Aiemmin tunnistettavissa olevat äänet saattavat myös
muuttua niin, että koira ei enää tunnista niitä ja se aiheuttaa pelkoa. Usein
esim. reagointi ukkoseen, koviin autojen ääniin tms. saattaa voimistua. Jotkut
ääniherkät ovat tosin siten onnellisessa asemassa, että pelottavat äänet myös
lakkaavat kuulumasta.
Näön,
erityisesti hämäränäön, heikkeneminen on tavallista. Tällöin koira on hämärässä
illassa epävarmempi, haukkuherkempi, säikympi. Ensimmäinen hämäränäön
heikkenemisen oire on useimmiten, että ”silmät jäävät ulos”: ulkoa kirkkaasta
sisälle tultua koira on hetken epävarma koska sen silmät eivät ole vielä
sopeutuneet rappukäytävän hämärään.
Kipu
Useilla
iäkkäillä koirilla alkaa olla ongelmia erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön
kanssa. Lievästikään nivelrikkoiset jalat eivät ole yhtä reippaat kuin aiemmin
ja koira saattaa alkaa puolustautua uusissa tilanteissa: konttaavaa lasta ei
enää päästäkään karkuun, kun jalat eivät ihan toimi ja heikon kuulon takia
nukutaankin sikeämmin. Useimmiten äreys toisille koirille lisääntyy: vanhus
varoittaa valmiiksi, kun se pelkää toisen tönäävän niin että sattuu. Muita
kipuja voivat aiheuttaa esim. erilaiset ruuansulatuskanavan ongelmat.
Neurologinen rappeutuminen
Paitsi tuki-
ja liikuntaelimistö, myös sille käskyjä tuottava ja toimittava hermosto
rappeutuu. Jalat muuttuvat huteriksi ja liukkaalla pystyssä pysyminen
haastavaksi. Moniin hermostollisen rappeuman muotoihin ei liity kipua,
ainoastaan suorituskyky heikkenee.
Neurologinen
rappeutuminen voi ilmetä myös dementiaoireina. Tavallisinta on, että
vuorokausirytmi sekoaa ja päivät nukkuva koira kukkuu öisin ja haluaa seuraa.
Useilla dementikoilla ilmenee tyhjän haukkumista ja sisäsiisteys saattaa
kärsiä. Suuri osa dementtisistä koirista on iloisia hömppiä, mutta joskus dementia
ilmenee voimakkaana ahdistuneisuutena.
Sairaudet
iän
karttumiseen liittyy riski monille käytökseen vaikuttaviin sairauksiin, esim. kilpirauhasen
vajaatoiminnalle, Cushingin taudille ja sokeritaudille. Yönvaeltajan oireiden
taustalta täytyy varmistaa, ettei kyseessä ole sydämen vajaatoiminen
aiheuttaman nesteenkertymisen aiheuttama heräily.
Yhteenveto
Omistajan ja
eläinlääkärin tulee huomioida fyysisten sairauksien lisäksi mahdolliset
tekijät, jotka vaikuttavat mummo- tai pappakoiran kokemukseen maailmasta. Aistien
heiketessä käytetään vahvempia aisteja apua, esim. huonokuuloiselle viitotaan. Iäkäs
koira päästetään lapsiperheen kaaoksesta rauhalliseen soppeen päiväunille ja
lapset eivät saa sinne mennä. Lattioiden liukkautta torjutaan matoilla, tarvittaessa
liukuestesukat jalkaan. Fyysiset sairaudet hoidetaan lääkityksillä, ruokinnalla
ja mahdollisilla muilla tekijöillä mahdollisimman hyvään kuntoon. Tarvittaessa
käytetään dementialääkitystä. Tärkein kaikista on kuitenkin aika: vanhukselle
tulee antaa riittävästi aikaa sopeutua ja pysyä mukana sekä fyysisesti että
psyykkisesti. Muutosten tulee olla hitaita.
Juliska Haapanen-Kallio
eläinlääkäri
www.elainystavasilaakari.fi
 |
Kuvassa takana Tytti 13-v ja etualalla sen veljentyttö Fatima 4-v. Fatima on kuulokoirana Tytille ja nyttemmin hoitaa samaa virkaa myös omistajilleen.
|